AURINGONPIMENNYS BULGARIASSA

© Tero Rissa 1999. Kaikista kuvista saa isomman version niitä klikkaamalla.

Matka

Tammikuun pimeinä iltoina minä (Tero) näin netissä kuvan tulevasta eurooppalaisesta pimennyksestä. Tai eipä kuvaa varsinaisesta pimennyksestä voinut nähdä, vaan kuun varjon kulkureitin läpi Euroopan. Kuin tilauksesta täydellinen pimennysalue kulki läpi Bulgarian pohjoisosan. Bulgaria oli tullut tutuksi edellisvuoden häämatkalla, joka kohdistui Mustanmeren rannalla olevaan lomakohteeseen nimeltä Sunny Beach. Tästä kokemuksesta jo jonkin verran pystyi päättelemään Mustanmeren rannan olosuhteita pimennyksen katselemiseen; viikon loman aikana ei pilven hattaraakaan. Vielä kun muistoissa oli vuoden 1990 pieleen mennyt pimennys, niin päätös oli jo käytännössä tehty: BULGARIAAN!

Albena, Oasis for Holidays!

Piinallisen, yli puolen vuoden, odottelun jäljeen koitti vihdoin päivä, kun pääsimme matkaamaan kohti Bulgariaa. Matkaan lähdettiin tietenkin koko perheellä, eli mukaan tulivat minun lisäksi vaimoni Elina, sekä 10kk vanha poikani Aleksi. Kuvauskalustoksi valitsin Pentax Super A-rungon sekä 400mm objektiivin. Kaikki pimennyskuvat ovat kuvattu Fuji Velvia 100 ASA filmille ja lomakuvat ovat mitälie lomakuvafilmiä, todennäköisesti Fuji Sensiaa. Matkaan rehattiin myös Manfrotto 550 jalusta. Osittaisen vaiheen kuvauksessa käytin 3.5d Mylar-kalvoa teipattuna all-sky suodattimen päälle.

Ei ollut yhtään ihme, että kun olimme kaikki loma-, vauvan- ja valokuvaustavarat sulloneet matkalaukkuun, että Finnairin täti pyöritteli päätänsä meidän laukulle ja liimaili HEAVY lappusia sen täyteen... Työpaikan digitaalivideokamera jäi ikävä kyllä koti-Suomeen. Kamera oli jo pakattu, mutta vakuutusyhtiössä alkoi hirvittämään, koska jos kamera olisi varastettu/kadonnut/rikkoutunut, niin korvaushinnalla olisi päässyt katselemaan seuraavaa pimennystä 2001 vaikkapa eteläiseen Afrikkaan.

Albenan lomakylä sinänsä oli pienoinen pettymys. Koko alue oli yhden yhtiön (ei valtio:) omistuksessa, joten hinnat olivat taivaissa, Bulgarian mittakaavassa totta kai. 0,5l olutpullosta sai kaivaa kuvetta 6 FIM verran, kun Varnassa samasta sai maksaa 90 penniä! No eipä me varsinaisella alueella sitten paljoa viihdyttykään, vaan käytimme hyväksi Bulgarian laajaa liikennevälineistöä ja matkasimme joka päivä jonnekkin läheiseen tai kaukaiseen Bulgarian kolkkaan. Kaikkia liikennevälineitä kokeiltuamme päädyimme siihen, että paras vaihtoehto on minibussi, joka maksoi 30 km matkkalle 7,5 FIM. Mukavin oli taksi, joka maksoi edestakaisin jopa huimat 150 FIM. Hauskin kokemus sen sijaan oli paikallinen bussi, jossa matka ei kestänyt puoliakaan kauempaa, mutta maksoi vain 1,5 FIM.

Pimennyspäivä

Lomamatkat järjestivät pimennyspäiväksi linja-automatkoja täydelliselle vyöhykkeelle. Jostain kumman syystä täydellisimmälle alueelle ei lähtiöitä ollut. Muihin kohteisiin, joihin sisälty mm. lounastusta pimennysaikaan(!) oli jopa tungosta, eikä kaikki halukkaat pääseet mukaan. Meidän valitsemallamme matkalla lähelle Shablan kylää, ei lähtiöitä ollut kuin kahdeksan. No mikäs siinä oli mennessä: kaksi opasta, kuljettaja ja oma bussi koko päivän käytössä. Lähdimme ajelemaan kohti keskeistä vyöhykettä jo hyvissä ajoin. Painajaisunista huolimatta taivas oli aivan uskomattoman kirkas eikä pilven hattaraakaan näkynyt edes lännessä, jossa uutisten mukaan satoi vettä. Yhdellä matkaajistamme oli mukana kannettava GPS, jota apuna käyttäen zoomasimme itsemme ihanteelliselle paikalle. Ei paremmin olisi voinut, olla sillä kyseisellä aluella oli pieni leirintäalue, jossa oli muutama ravintola. 35C helteessä 'kylmä' olut maistui taivaallista paremmalle.

Shabla

Shablan kylässä olikin melkoinen karnevaalitunnelma. Muutkin olivat huomanneet ihanteellisen paikan sivistyksen lähellä. Mustaanmereen ei kuvauspaikasta ollut kuin 30 metriä, josta aika-ajoin puhalsikin mukavan vilvoittava merituuli. Paikalla oli joidenkin Eurooppalaisten yliopistojen (ainakin Itävallasta ja Saksasta) astronomeja laitteineen ja he antoivat katsella mm. 10" peiliputkella osittaista vaihetta.

Osittainen vaihe

Vihdoin! Auringonpimennys oli alkanut! Kamera tuntui toimivan, Aleksilla ei ole mikään hätänä, me ollaan paikalla ajoissa ja ennen kaikkea: taivas on pilvetön. Kyllä täytyy jonkun olla vialla, näin hyvin ei näin pitkään odotettu matka voi sujua. No sujui se kuitenkin ja Kuu se vain jatkoi Auringon reunan napostelemista.

Pian oli kiinalaisten suuri käärme tai intiaaien ahne sammakko syönyt koko auringon ja täydellisen vaihe alkoi hetkellä minä hyvänsä. Tässä vaiheessa kädet vapisten ruuvasin linssin edessä olleen suodattimen pois ja pidin kättä objektiivin edessä. Kun näytti siltä, ette Kuu oli tarpeeksi Auringon edessä alkoin napsimaan kuvia niin nopeasti, kun manuaalisesta kamerastani sain irti. Olihan sentään...

TÄYDELLINEN VAIHE!

Täydellisen vaiheen pystyi näkemään merellä ja pelloilla nopeasti etenevästä, yhä synkkenevästä, varjosta. Muutaman sekunnin kuluttua oli täysin hiljaista ja timanttisormus loisti mahtavasti. Ajattelin, että olisipa nyt valotus kohdallaan. Sitten oli täysin pimeää. Juuri ennen täydellisen vaiheen alkua jossain ammuttii iso ilotulitusraketti. No niin, se se on, mikä pilaa tämän reissun. Jotkut tulevat pitkät matkat ja ampuvat sitten raketteja, ettei pimennystä pystyisi kuvaamaan. Onneksemme kuitenkin ensimmäinen raketti oli myös viimeinen. Koronaa kuvasinkin sitten niin ahkerasti, että filmi loppui kesken täydellisen vaiheen. No saimpahan rauhassa keskittyä harvinaisen luonnonilmiön ihailemiseen. Siten tein sen, minkä ainoastaaan Bulgariaan suunnatulla pimennysmatkalla on varaa tehdä: tarjosin talon parasta shampanjaa koko seurueelle!

Kaiken kaikkea kokemus oli niin valtaisa ja sanoinkuvaamaton, että koukkuunhan sitä jäi. Vaimokin totesi, että etteikö jo varata Afrikan matka vuodelle 2001!

Timanttisormus.

Korona.